Suomessa kehitellään paljon hyötypelejä
Suomessa on erittäin paljon pelialan osaamista.
Pääasiassa viihdekäyttöön tarkoitettujen pelien ohella täällä kehitellään paljon myös niin sanottuja hyötypelejä.
Tässä artikkelissa pureudutaan siihen, millaisia tällaiset hyötypelit ovat.
Suomi on väestömäärään nähden Euroopan suurin pelialan toimija
Suomea maailmalla tunnetuksi tehneitä asioita ovat olleet olympiavoittajat, formulakuskit ja matkapuhelimet. Viime vuosina kattausta ovat täydentäneet digitaaliset pelit.
Maailmalla tunnetaan esimerkiksi suomalaisen Rovion kehittelemä pulmapeli Angry Birds, joka julkaistiin vuonna 2009.
Suomalaisia peliyhtiöitä on tällä hetkellä yli 230. Vuosittain julkaistavien pulma- ja muiden pelien määrä on viime aikoina ollut noin viisikymmentä.
Pelijulkaisujen määrä selittyy kansainvälisellä ilmiöllä: pelien elinkaari on pidentynyt, joten pelistudiot keskittyvät uusien pelien julkaisemisen sijaan jo olemassa olevien pelien kehittämiseen.
Business Finlandin verkkosivustolla todettiin syksyllä 2022, että Suomi on Euroopan suurin pelialan toimija väestömäärään suhteutettuna. Pidämme kärkisijaa myös liikevaihdolla mitattuna.
Tarkastellaan seuraavaksi sitä, millaisia hyötypelejä maassamme kehitellään.
Hyötypelit yhdistävät huvin ja hyödyn
Esimerkiksi Pelimaailman suosikkipelit nettipelejä pelataan puhtaasti huvin vuoksi.
Ne ovat ilmaisia nettipelejä, joita voi pelata tietokoneella sekä puhelimella suoraan internetselaimessa, eikä niiden pelaaminen vaadi erillistä asennusta.
Tällaiset pelit ovat yleensä hyvää viihdettä, niiden joukosta voi löytyä myös hyviäkin hyötypelejä, kuten muistin treenaamista, sorminäppäryyden tai matematiikan harjoitusta varten.
Hyötypelejä ovat:
● Oppimispelit
● Mainospelit
● Ekopelit
● Sotilaskäyttöön tarkoitetut hyötypelit
● Uutispelit
● Terveyspelit
Nämä hyötypelityypit tunnetaan hyvin Suomen pelialalla.
Osaamisemme on vahvaa etenkin oppimispeleissä, joista ehkä legendaarisin on 1980-luvun lopussa kehitelty Hup-peli.
Oppimispelit
Oppimispelit helpottavat uuden tiedon oppimista ja sisäistämistä.
Niitä hyödynnetään esimerkiksi vieraan kielen tai valeuutisten tunnistamisen opettelussa.
Mainospelit
Kuten Lassi Puolakka toteaa artikkelissaan Hyötypelit – pelaamista huvin ja hyödyn vuoksi, mainospelit ovat etenkin nuorille tuttu mediamuoto.
On tavallista, että jotain nuorille suunnattua tavaraa mainostetaan pelin avulla.
Mainospelin tarkoitus on herättää huomiota ja saada tuotteelle tai palvelulle lisää tunnettuutta. Mainospeli saattaa toimia myös asiakkaiden sitouttamisessa.
Ekopelit
Ekopelit ovat helposti lähestyttävä tapa opetella ja omaksua ekologisesti kestävämpiä toimintatapoja.
Ekopelin avulla voi vaikkapa opetella jätteiden lajittelua.
Hyvin toteutetun pelin avulla kuluttajan mieleen jää pysyvä muistijälki siitä, mihin keräysastiaan esimerkiksi kahvipussit kuuluvat.
Sotilaskäyttöön tarkoitetut hyötypelit
Pelejä on hyödynnetty sotilaiden kouluttamisessa ainakin vuodesta 1824 asti. Silloin kehitettiin lautapeli Preussin upseerien koulutusta varten.
Tällaisten hyötypelien avulla voidaan esimerkiksi harjoitella erilaisia strategioita tavalla, mikä ei muuten olisi mahdollista.
Uutispelit
Uutispeleillä havainnollistetaan erilaisia ilmiöitä.
Pelin avulla kaukaisessa maassa ja vieraissa olosuhteissa läsnä oleva ilmiö muuttuu ymmärrettävämmäksi.
Tällaisilla peleillä on roolinsa esimerkiksi empatiataitojen kehittämisessä.
Terveyspelit
Terveyspelejä kehitellään sekä henkilökohtaisen terveyden ylläpitämiseen että jonkin tietyn terveysongelman hoitoon.
Terveyspelin tehtävä voi olla vaikkapa liikuntaan ja painonhallintaan kannustaminen.
Terveyspelien kategoriaan kuuluvat myös tulevien terveydenhoitajien ja muiden terveydenhuollon ammattilaisten opetukseen tarkoitetut pelit.
Katsaus suomalaisen pelialan tulevaisuuteen
Business Finlandin artikkelissa todetaan myös se, että suomalainen peliala kasvaa edelleen.
Kehitys on ollut hyvää myös mobiilipelien puolella.
Ilmaiset Free-2-Play-pelit hallitsevat markkinoita, mutta ne ovat jäämässä suurimpien toimijoiden piiriin pelien markkinoinnin muututtua kalliimmaksi.
Ruotsalainen peliteollisuus on viime aikoina kasvanut samaan tapaan kuin suomalainen. Liiketoimintaympäristömme ja pelialojemme ekosysteemit ovat hyvin samankaltaisia.
Merkittävin ero on se, että ruotsalaiset pelialan yritykset tuntuvat olevan kasvuhakuisempia.
Kasvua on tavoiteltu listautumisella ja yritysostoilla. Vain muutama ruotsalaisyritys on 2020-luvun aikana myyty ulkomaille.
Suomessa useimmat yrityskaupat kohdistuvat ulkomailta Suomeen. Jos peliyhtiöiden pääomistus halutaan pitää kotimaassa, suunnan pitäisi olla aivan toisenlainen.
Ruotsista voisi ottaa mallia myös rahapeleihin keskittyneistä peliyhtiöistä puhuttaessa.
Ruotsalainen osaaminen tällä saralla on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua.
Suomessa aiotaan siirtyä samankaltaiseen lisenssijärjestelmään kuin Ruotsissa.
Kotimaisten nettikasinoiden määrä voi kasvaa räjähdysmäisesti lähivuosina, ja kotimaisille pelipaikoille kotimaiset pelit voisivat olla hyvinkin tärkeä markkinavaltti.
Yhteenveto
Viihdepelienkin pelaaminen voi hyödyttää pelaajaa, koska siten voi esimerkiksi saada motivaatiota uuden kielen opiskeluun.
Viihdepelit ovat kuitenkin korkeintaan epäsuoria hyötypelejä.
Varsinaisissa hyötypeleissä ensisijainen tavoite on hyötyjen saaminen.
Pelien valjastaminen hyötykäyttöön on monessa tapauksessa mielekästä, koska pelit voivat kannustaa oppimaan. Peleissä voi esimerkiksi kokeilla erilaisia strategioita.
Suomessa kehitellään jo nyt paljon erilaisia hyötypelejä, strategiapelejä ja pulmapelejä.
Ala ei kuitenkaan kasva ilman panostusta. Asiantuntijoiden mielestä tässä suhteessa voisi olla hyvä ottaa mallia länsinaapuristamme.
