Pelit kehittävät jopa työelämän haasteisiin

Pelaaminen on nähty jo pitkään aktivoivana keinona auttamaan monella elämän osa-alueella ja myöskin terveyden suhteen. Nyt on myös huomattu, että pelien avulla voidaan saada työelämätaitoja paremmiksi. Pelillistäminen koki suuren huuman muutama vuosi sitten, mutta nyt sen avulla parannetaan palveluja ja asiakaskokemuksia.

Kaiken hyötyajattelun keskellä saattaa monilta unohtua, että pelaaminen voi olla eskapismin ansiosta täydellinen tauko vaikkapa keskellä työpäivää. Esimerkiksi ilmaiset taukopelit netissä voivat olla tapa rentoutua kahvitauolla. Moni voi miettiä, mitä taukopelit auttavat tällaiseen, mutta moderneissa nettipeleissä voi olla jopa satoja tuhansia aivojen kehittämismahdollisuuksia, jotka muodostuvat erilaisista pulmien ratkaisuista, vähän kuin Tetriksessä aikoinaan.

Työelämätaidot kuntoon pelaamisella

Pelit voivat kehittää havainnointikykyä ja reagointikykyä myös työelämässä. Pelaajat voivat tehdä päätöksiä nopeammin kuin muut, samalla kun virheiden määrä pysyy samana. Pelaamista käytetään nykyään monenlaisessa koulutuksessa, jopa armeijassa. Niissä simulaatio- ja virtuaalitodellisuuspelit ovat nousseet arvoon arvaamattomaan. Jopa sairaaloissa käytetään simulaatioita kun kirurgeja koulutetaan.

ICT-taidot ovat jo nykyään hyvin tärkeitä ja niiden tärkeys vain korostuu vuodesta toiseen. Maailma digitalisoituu. Suomalaisia ja heidän ICT-osaamistaan on tutkittu ja onkin huomattu, että pelaavilla ICT-osaaminen on vahvempaa kuin heillä jotka eivät pelaa. Pelaajilla oli enemmän taitoja ohjelmoinnissa ja monessa muussa ohjelmistotyökalujen käytössä. Pelaajat myös olivat ahkerampia luomaan omaa sisältöä.

Jopa räiskintäpelit kehittävät

Räiskintäpelit ja ennen kaikkea first person shooter -pelit ovat ampumispelejä. Niissä pelaaja näkee maailman kuten aidossa elämässä, käytettävän aseen takaa. Useimmiten pelikuvassa näkyy aseen lisäksi pelaamiselle tärkeitä tietoja. Sellaisia voivat olla vaikkapa hahmon asevalikoima tai muu tavaravalikoima, hahmon energiamittari, karttoja, tietoa ympäristöstä ja paljon muusta. Kaiken tämän seuraaminen räiskinnän keskellä on taito sinällään, mutta tätä taitoa on myös mahdollista kehittää. Ai miten? No pelaamalla.

FPS-pelit nimittäin vaativat todellista tarkkuutta ja reagointikykyä, sillä pelit ovat nopeatempoisia ja vihollisia tulee ruudulle eri suunnista, myös takaa.

Tutkimukset ovat osoittaneet että FPS-pelit ovat kehittäneet sellaisten pelaajien tarkkaavaisuutta, jotka eivät ole muuten pelanneet juurikaan. Aivot kehittyvät, koska FPS-peleissä on pakko kiinnittää huomiota moneen asiaan yhtäaikaisesti.

FPS-peleissä pelaaja etsii katseellaan vihollisia tai kohteita, sekä ladata asetta, tarkkailla minkä verran ammuksia on jäljellä, vaihtaa aseesta toiseen tai valita toissijainen ase ja niin edelleen. Maiseman seuraaminen on myös tärkeää, koska se saattaa kätkeä tärkeitä kohteita tai reittejä, tai sitten juuri niiitä vihollisia.

Oma lukunsa ovat verkkomoninpelit, jossa pelaaja voi olla esimerkiksi yhteistyössä muiden verkossa reaaliaikaisesti pelaavien kanssa tai sitten heitä vastaan. Yhteistyöpeleissä pelaajan tulee jutella toisten pelaajien kanssa samaan aikaan kun hän pelaa, jotta he voivat antaa käskyjä toisilleen tai ilmoittaa mihin suuntaan ovat menossa missäkin vaiheessa.

Muita hyötyjä pelaamisesta

Pelaaminen on mukavaa myös siksi, koska se on hauskaa tekemistä ja tuo hyvää mieltä. Muita hyötyjä on myös kognitiivisten taitojen ylläpitäminen, oppiminen uuteen teknologiaan, vireys pelaamisesta sekä sosiaalisuus. Joskus peleistä voi oppia myös kehonhallintaa.

Toiminnalliset pelit voivat olla erittäin hyödyllisiä myös fyysiselle terveydelle. Nintendo Wii -pelikonsolilla on saatu hienoja tuloksia aikaan, koska siinä käytetään liikkeentunnistusta, joka ikäänkuin pakottaa liikkumaan pelaamisen aikana.

On aikakin, että videopelit otetaan vakavasti, sillä ne voivat olla apuna elämän joka osa-alueella.