Pelien avulla oppimaan ja aivoja treenaamaan

Opetuspelejä on ollut saatavilla jo pitkään, mutta suuri osa niistä on jäänyt pölyttymään digitaalisiin arkistoihin, samalla kun viihteelliset pelit myyvät miljoonia ja taas miljoonia. Pahimmillaan pelaajien mielestä opetuspelit ovat noloja ja naurettavia, jolloin kiinnostus niiden pelaamiseen häviää saman tien.

Siksi moni pelaakin vain viihdepelejä (esim. videopelit ja mobiilipelit) tai sitten älypelejä, niin ikään viihdyttävyyden vuoksi. Älypelien yhteenlasku voi olla huomattavasti houkuttelevampi pelaamisen kohde, kuin äkkiseltään paperille hutaistu laskutoimitus - ja miksei olisi, jos pelistä voi myös oppia laskemaan paremmin?

Oppimispelejä tehdään paljon ja niitä on saatavilla sovelluskaupoissa (Google Play, AppGallery, App Store ja niin edelleen) runsaasti. Tutkijoiden mielestä suurin osa näistä peleistä ovat lähes yhtä tyhjän kanssa, kun ajatellaan niiden tärkeintä tehtävää - oppimista.

Tärkeintä olisi, että pelikehittäjät voisivat yhdistää opetuksellinen sisältö sekä houkutteleva pelaamisen mekaniikka yhteen niin, että pelaajat haluaisivat pelata peliä lisää. Pelillistäminen on kuitenkin tämän päivän juttu, sekä tulevaisuuden. On totta, että pelillistämistä on hoettu jo vähän turhankin pitkään, jolloin tuntuu että siitä leivotaan kaiken pelastavaa tapaa. Jos sisältö on huonoa, ei pelillistäminenkään auta. Toisaalta taas pelillistäminen on jo siirtymässä yhä laajemmin yhteiskunnan muihin osa-alueisiin. Palvelualan uskotaan olevan seuraava pelillistämisen kohde ja siellä nimenomaan sekä erityisesti asiakkaiden kohtaamiset.

Lähes kaikki suomalaiset pelaavat

Pelaaminen on hyvin suosittua Suomessa. Lähes kaikista suomalaisista noin 98 prosenttia pelaa pelejä joskus. Tähän lasketaan kaikenlainen pelaaminen. Pelaamista ei oikeastaan tutkijoiden mielestä kannata erotella muusta kulttuurista. Esimerkiksi peliteollisuus on nykyään huomattavasti suurempaa kuin elokuvateollisuus.

Angry Birdsia aikoinaan luomassa ollut ja sittemmin opetuspeleihin siirtynyt Peter Vesterbacka on sitä mieltä, että opetuspelien tulisi pärjätä kilpailussa muillekin peleille, eli kaupallisille peleille. Näin oppimispelit otettaisiin tosissaan ja samalla myös pelikehittäjät (ja varsinkin julkaisijat) huomaisivat niiden potentiaalisuuden.

Muistipelit aivojen työskentelyä kohentamaan

Markkinoilla on olemassa paljon erilaisia pelejä, jotka auttavat aktivoimaan aivonystyröitä. Kannattaa kuitenkin muistaa, että valmiina on olemassa jo paljon pelejä, jotka voivat auttaa kehittämään ja ylläpitämään aivotoimintaa. Muistipelit ovat oivia myös keskittymispeleinä. Niitä pelaamalla voi parhaimmillaan muistin harjoittamisen lisäksi oppia pitkäjänteisyyttä sekä johdonmukaisuutta. Ehkäpä myös kärsivällisyyttä.

Bridge ja pasianssi ovat myös tällaisia pelejä, joiden pelaamiseen ei ole juuri esteitä. Tavalliset pelikortit ovat aivan hyviä monille, koska niiden avulla voidaan järjestää vaikkapa lajittelutehtäviä, kategorioinaan värit, numerot sekä kuviot eli maat.

Aivojumppaa tavallisen jumpan ohella

Aivojumppa on erittäin tärkeää aivolle, sillä aivot tarvitsevat läpi elämän sopivasti haastetta. Monet tutut erilaiset muistipelit voivat olla myös hyvää jumppaa aivoille, mutta kannattaa muistaa että myös muu fyysisen kunnon ylläpitäminen on tärkeää. Muistipelien hankkiminen voi tulla kuitenkin kalliiksi, jos niitä tilaa runsaasti fyysisinä peleinä. Kannattaa ottaa selvää, löytyisikö internetistä muistipelejä maksutta ja tietokoneella tai älylaitteella pelattavaksi. Varmasti löytyy!

On myös kehitetty runsaasti erilaisia sivustoja, joihin on kerätty muistipelejä tai taitopelejä. Sopivan haastavat puzzlepelit ovat erittäin mukavia aivojumpan aktivoijia. Joskus kannattaa tutustua myös videopelien maailmaan, sillä monet nykypäivän hittipeleistä sisältävät runsaasti puzzleja eli pulmia. Ne voivat olla osa pelin tarinaa, joten pulmia läpäisemällä pääsee vain eteenpäin. Tämä ajaa pelaajia selvittämään pulmat mahdollisimman äkkiä, että tarina pääsee jatkumaan eteenpäin.

Myös digitaalinen pelaaminen voi olla siis todellakin hyödyllistä. Siltikin ihmetyttää miksi sillä on sellainen maine edelleen, vaikka videopelejä on ollut kuluttajamarkkinoilla reippaasti yli 40 vuotta - ennemminkin lähemmäs 50 vuotta.