Korttipelit ovat avuksi muistin harjoittamisessa

Erilaiset pelit ja etenkin korttipelit ovat hyviä muistin harjoituskeinoja. Peleissä on muistettava valtava määrä erilaisia sääntöjä, sekä pelikuvioita ja tilanteet vaihtelevat varsin usein, joten muistettujen asioiden aktiivinen soveltaminen on varsin vahvassa roolissa. Aivot tarvitsevatkin tekemistä, jotta niiden aktiivisuus ja muisti itsessään pysyy hyvällä tasolla tai kehittyy paremmaksi. Muistin harjoittamiseksi on olemassa paljon erilaisia muistipelejä ja muistin toimintaan keskittyviä harjoituksia, mutta niiden lisäksi monimutkaiset ja päättelyä vaativat pelit auttavat kehittämään muistin toimintaa.

Nopeutta ja samaan aikaan päättelyä vaativien pelien pelaaminen on tutkitusti todettu aktivoivan aivojen hermotoimintaa monilta eri osa-alueilta, jolloin uusia hermoyhteyksiä syntyy paljon. Päättelytehtävät ja pelit itsessään auttavat laajentamaan aivoissa olevan ongelmanratkaisukyvyn toimintaa ja samoja mekanismeja voi mahdollisesti käyttää muuhunkin, kuin pelkästään peleihin. Näiden tekniikoiden ja asioiden muistaminen auttaa myös harjoittamaan muistia pidemmällä tähtäimellä. Samaan aikaan nopeutta vaativat tehtävät auttavat harjoittelemaan muistin käyttöä, sekä ongelmanratkaisukykyä nopeutetusti.

Käytännössä erittäin nopeita tehtäviä ratkaistaessa osittain hallitaan kehon omaa stressitilaa ja käytetään sen antamaa ”buustia” hyödyksi saaden reaktiokykyä nopeammaksi. Normaalisti tähän tarvittaisiin ulkoisen uhan tai vaaran olemassaolo, mutta kunnollisella harjoittelulla on mahdollista saada tämä ominaisuus hallitusti käyttöön tietoisesti.

Kokeile muistin harjoittamista omalla korttipakalla

Fyysiset kortit tuntuvat käyvän päivä päivältä harvinaisemmaksi, kun ihmiset pelaavat suurimman osan ajastaan Internetissä. Jos kuitenkin sinulta löytyy korttipakka tai haluat hankkia sellaisen, on siitä todennäköisesti apua muistin harjoittelemisessa. Kaksi samanlaista korttipakkaa toimii hyvänä muistipelinä. Jos määrä kuulostaa liian isolta, voit ensin harjoitella pienemmällä määrällä kortteja ja vaikeustason lisäämiseksi asteittain lisätä korttien määrää 52 pariin. Tällä tavalla toimiessa huomaat kehityksen ja saat onnistumisen kokemuksia ja motivaatiota jatkaa harjoittelua.

Fyysisillä korteilla pelatessa on aivan erilainen tuntuma, kuin digitaalisessa muodossa olevissa peleissä, joten korttien koskettaminen ja siirtely ovat myös sorminäppäryyden ja koordinaation harjoittelua. Joissain korttipeleissä on oltava nopea reagoimaan tiettyjen korttien tai peliliikkeiden kohdalla. Korttipelit auttavatkin kokonaisvaltaisesti muistin ylläpitämisessä ja harjoittelussa, koska tunnetusti myös fyysinen toiminta on yhteydessä aivojen hyvinvointiin.

Kun haluat lisätä haastetta fyysisten korttien kanssa pelatessa, ajan ottaminen mahdollistaa suorituksen parantamisen hallitusti. Voit poistaa sekunteja kellosta ja kokeilla onnistuuko samanlaisten pelien pelaaminen nopeammin ja nopeammin. Näin reaktio-, ja ongelmanratkaisukykyä on mahdollista harjoitella hallitusti nopeammaksi ja tarkemmaksi.

Nettipelit virkistävät aivoja

Netissä pelattavien pelien etu on mahdollisuus vaihtaa peliä, sekä vaikeusastetta hyvinkin nopeasti. Netissä on myös helpompaa saada vastustajia pelaamaan kanssaan ajasta ja paikasta riippumatta. Elektronisesti pelattavat pelit myös ohjaavat helpommin sääntöjen osalta ja oppiminen voikin olla helpompaa, kuin yrittäessä itse etsiä uusia pelejä tai sääntöjä vanhoilla pelivälineillä toteutettavaksi.

Lähestulkoon kaikissa nettipeleissä onkin joko jokin opastus, miten peliä pelataan tai niiden säännöt ovat helposti luettavissa myös kesken pelin pelaamisen. Nykyään erilaiset pelisivustot ja kuten Pelimaailman matematiikkapelit tarjoavatkin varsin hyvin opastusta ja tutoriaaleja pelin kulusta ja säännöistä. Liian vaikeat tai vaikeaselkoiset säännöt tai niiden puuttuminen voi helposti aiheuttaa turhautuneisuutta ja sen vuoksi peli jää pelaamatta, vaikka siitä oikeasti saattaisikin pitää.

Strategiapelit ovat usein monimutkaisia ja vaativat luovaa ajattelua. Aivojen ja muistin kehittäminen vaatii uusien asioiden oppimisen lisäksi myös vanhojen, jo opittujen tekniikoiden ja asioiden käyttämistä uudelleen, mielellään uudenlaisissa ympäristöissä. Tästä syystä strategiapelit auttavat aivoja hahmottamaan uudenlaisia yhteyksiä samojen ja samankaltaisten mekanismien kautta.

Pelit kehittävät aivoja

Taitopelien moninaisuus auttaa laajentamaan aivojen tarvitsemaa reviiriä erilaisten kuvioiden, äänien, muotojen, mekanismien ja logiikoiden osalta. Kuten esimerkiksi muistipeli uudenlaisilla kuvioilla on aivoille samaan aikaan uusi, mielenkiintoa herättävä ja ylläpitävä kokonaisuus, vaikka siinä olisi sama määrä etsittäviä pareja. Aivoja kiinnostaakin saada linkitettyä jo tiedettyjä ja opittuja kuvioita, asioita ja toimintamalleja toisiinsa. Näin käytännössä keskityt itse parien etsimiseen, mutta samaan aikaan aivot luovat yhteyksiä parien etsimisen kautta, oppien mitkä muuttujat korreloivat keskenään.

Toistot ja niiden muuttaminen ja mukauttaminen tilanteen ovat avainasemassa muistin ja siihen liittyvän päättelykyvyn harjoittelussa. Jos tarkoituksena on mekaaninen toisto, kuten vaikka soittimen soittamisessa tai fyysisen liikesarjan harjoittelussa, silloin tarkoitus on vahvistaa automaattisen toiminnon hermoyhteyksiä, mutta päättelyä vaativissa tehtävissä samat, uudelleen toistuvat ongelmat eivät enää auta soveltamisen harjoittamisen kanssa. Kun asia on kerran ratkaistu, todennäköisesti sama asia osataan jo ”ulkoa” seuraavalla kerralla. Näin uutta ei siis opita ja aivot saavat suoritettua toiminnon käytännössä automaattisesti. Muisti tarvitseekin uutta virikettä herättääkseen vanhoja muistoja ja muistikuvia uudelleen käytettäväksi.